12.1.06

Tervetuloa Osuuskunta Toivoon!

Asiantuntijaosuuskuntamme tuottaa kuntoutus-, valmennus- ja työhyvinvointipalveluja sekä harjoittaa toiminta-alueeseensa liittyvää tutkimus-, koulutus- ja konsultaatiotoimintaa. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Kotkassa.

Osuuskunta Toivossa työskentelee palkka- ja palkkioperusteisesti noin 50 henkilöä (lääkäreitä, psykologeja, psykoterapeutteja, erityistyöntekijöitä, tutkijoita, jne.)


Ajankohtaista!

- Nuorten avokuntoutuskurssit toimivat vuonna 2006 pääkaupunkiseudun lisäksi myös Tampereella, Oulussa ja Kotkassa (ks. kohta Nuorten Avokuntoutuskurssit).

- Neuvottelemme parhaillaan Kelan kanssa mahdollisuudesta ottaa Työelämän konsultaatiokeskukseen uusia asiakkaita edelleen vuoden 2006 alkupuoliskon aikana. Asia ratkennee helmikuun alkupuolella. Vuoden 2005 aikana aloittaneiden asiakkaiden käynnit jatkuvat sovitusti.

Yhteystiedot


Päätoimisto: Paasivuorenkatu 5 A 6.kerros, 00530 Helsinki
puh. 09 6866 7400
faksi 09 6866 7420
sähköposti: etunimi.sukunimi@oktoivo.fi




30.9.05

Aiempi ja nykyinen toiminta

Toimimme / olemme toimineet seuraavilla alueilla:

  • kuntoutukseen, mielenterveyteen, sosiaalityöhön ja lastensuojeluun liittyvä työohjaus, koulutus ja konsultointi
  • voimavarasuuntautunut terapia, ohjaus ja neuvonta
  • lasten päiväkodit Espoossa (1998 - 2004)
  • ikääntyneiden pitkäaikastyöttömien kurssit ja kuntoutustarveselvitykset (1998-2000)
  • kyläneuvostoprojekti (1999-2000; Helsingin Pohjois-Haaga)
  • Nuorten toiminnalliset avokuntoutuskurssit (vuodesta 1999 alkaen)
  • Lasten ja nuorten voimalat (vuodesta 2000 alkaen)
  • hyvinvointia ja työhyvinvointia koskevat tutkimushankkeet (vuodesta 2000 alkaen)
  • tuettu oppisopimusprojekti, yhdessä Helsingin kaupungin oppisopimuskeskuksen kanssa (2001-2004)
  • erityiskouluprojektit (2001-2003)
  • Työelämän konsultaatiokeskus (vuodesta 2002 alkaen) ja muut tyhyvinvointihankkeet (1990-luvun lopulta)
  • ammatillisen työharjoittelun ohjaus Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijoille (vuodesta 2003)
  • erityistason psykoterapiakoulutus yhteistyössä Eeri Partnersin kanssa (2003-2006)

Tutkimus, koulutus ja työohjaus

Tutkimus

Osuuskunta Toivo toteuttaa tutkimushankkeita, jotka liittyvät organisaation keskeisiin toiminta-alueisiin: lasten ja nuorten mielenterveyteen, työhyvinvointiin, innovatiivisiin terapia- ja kuntoutusmenetelmiin sekä sosiaali- ja terveyssektorin osuuskuntamuotoisen toiminnan kehittämiseen.

Erityistason psykoterapiakoulutus

Vuosien 2003-2006 koulutus toteutuu yhteistyössä Eeri Partnersin kanssa. Vastuuhenkilöinä Sara Vataja (Osuuskunta Toivo) ja Peter Sundman (Eeri Partners).

Keskustelullinen ja toiminnallinen työnohjaus

Annamme työnohjausta sekä mielenterveystyön, sosiaalityön, kuntoutuksen ja lastensuojelun ammattihenkilöille että muiden alojden edustajille. Työnohjauksen painopiste on työyhteisöjen ihmissuhdekysymyksissä.

Toteutamme myös toiminnallista työnohjausta, joka rakentuu mm. seikkailutoiminnalle ja "kaupunkisuunnistukselle".

Lasten ja nuorten voimala

Lähtökohdat

Konsultaatiokeskus Lasten ja nuorten voimala on Osuuskunta Toivon ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutuskokeilu lapsille ja nuorille.

Konsultaatiokeskus tarjoaa voimavarasuuntautunutta terapiaa ja moniammatillista perhekuntoutusta hyvinvoinnin, tasapainoisen kehityksen ja sosiaalisen selviytymisen tueksi. Voimala on tarkoitettu psykososiaalisista ongelmista kärsiville 5-15 (-25) -vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen ja lähiverkostoilleen. Kokeilu toteutetaan pääkaupunkiseudulla, Kotkassa, Oulussa ja Tampereella.

Miten Voimalaan hakeudutaan?

Eri hoitotahot (sosiaali- ja terveydenhuolto, päihdehuolto, koulu- ja nuorisotoimi) voivat ohjata lapsia ja nuoria perheineen Voimalaan. Voimalaan voi hakeutua myös suoraan ottamalla yhteyttä koordinaattoriimme, joka keskustelun perusteella ohjaa hakemaan tarvittavan lähetteen.

Työskentely alkaa kun lapsesta/nuoresta saapuu lääkärinlausunto (B-lausunto) Voimalaan. Lääkärinlausunnosta tulisi käydä ilmi seuraavia asioita: (i) työdiagnoosi, (ii) avun tarpeen määrä ja luonne, ja (iii) selkeä ohjaus kuntoutukseen Lasten ja nuorten voimalaan. Lausunnon voi kirjoittaa terveyskeskuslääkäri, koululääkäri, psykiatri tai muu hoitava lääkäri. Lausunnon saavuttua otamme yhteyttä ja sovimme tutustumiskäynnistä.

Miten Voimala toimii?

Voimalan toimintamuotoja ovat yksilö-, perhe- ja ryhmäkäynnit, joihin voi keskustelun lisäksi sisältyä toiminnallisia ja luovia elementtejä. Kokonaisuuteen sisältyvät myös neuvottelut, kotikäynnit ja muu työskentely lapsen ja nuoren verkoston kanssa (päiväkoti, koulu ym.)

Työskentelyn alkaessa pohdimme yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä/ verkostonsa kanssa kuntoutuksen tavoitteita ja suunnittelemme toimintatapoja. Käyntien ja muiden tapahtumien määrä voi vaihdella huomattavastikin lasta/nuorta kohden, mutta maksimi on 24 käyntiä (tai vastaavaa tapahtumaa) vuodessa.

Kuka vastaa kustannuksista?

Toiminta on Kelan tukemaa ja asiakkaalle maksutonta. Tutustumiskäynnillä annamme perheelle Kuntoutushakemuksen sekä tarvittavat liitteet, jotka toimitetaan Kelan paikallistoimistoon. Käyntien korvaaminen edellyttää kuntoutushakemuksen täyttämistä sekä Kelan päätöstä. Tarvittaessa myös matkakustannuksia voi anoa korvattavaksi Kelalta.

Voimaloiden työntekijät

Voimalan tiimissä työskentelee sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisia, joilla on pitkä työkokemus ja monipuolinen ammatillinen osaaminen. Heillä on myös lisäkoulutusta voimavarasuuntautuneeseen asiakastyöskentelyyn. Kuntoutuskokeilun johtavana lääkärinä toimii lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sara Vataja.

Työntekijät Helsingissä:

Sara Vataja

Taina Vuokila

Merja Hakala

Tapio Malinen

Rauni Nousiainen

Jussi Saarnio

Timo Rytkönen

Sami Alanne

Sirpa Heikola

Aapo Pääkkö

Krisse Lipponen

Anne Nordlund

Eeva Pallaskari

Daniela Seeskari


Työntekijät Kotkassa:

Arja Pöysä

Eija Vikman

Irene Pirinen

Pirjo Mäkelä

Lotte Soini

Anne Männistö

Sirkka Niemelä

Liisa Tikkanen


Työntekijät Oulussa:

Sanna-Kaija Nuotio

Kristiina Kuronen

Matti Heikkilä

Hilkka Keistinen

Marjo Keskitalo

Sirkka-Liisa Koivukoski

Margareta Kurttila

Jukka-Pekka Paananen

Anneli Partanen

Riitta-Liisa Pisilä (Raahe)

Eeva-Liisa Sandvik

Tiina Tirkkonen


Työntekijät Tampereella:

Monica Ilkka

Mona Jerkku

Paula Bragge

Pertti Rinkkala

Tuula Hirvonen

Harri Myllylä

Lasse Salmi

Vesa Heiskanen


Minne voi ottaa yhteyttä?

Helsingin toimipiste:

Osuuskunta Toivo / Lasten ja nuorten voimala
Paasivuorenkatu 5 A 6. kerros, 00530 Helsinki

Hankekoordinaattori/yhteyshenkilö Helena Korpela, helena.korpela@voimala.info
Puh. (09) 6866 7424, faksi (09) 6866 7420 Helsingin voimalan kotisivu

Kotkan toimipiste:

Käyntiosoite: Kirkkokatu 2, 48100 Kotka

Postitusosoite: PL 159, 48101 Kotka

Yhteyshenkilö Arja Pöysä, kotka@voimala.info
Puh. (05) 214 040, GSM 045-679 1253 Kotkan voimalan kotisivu

Tampereen toimipiste:

Lasten ja nuorten voimala, Kuninkaankatu 22 C, 33210 Tampere

Yhteyshenkilö: Harri Myllylä, tampere@voimala.info
Puh. (03) 213 2302 Tampereen voimalan kotisivu

Oulun toimipiste:

Lasten ja Nuorten Voimala, Koulukatu 17 A 5, 90100 Oulu
Puh. (08) 374 446

Yhteyshenkilö: Kristiina Kuronen, oulu@voimala.info,
GSM 045 674 4302 Oulun voimalan kotisivu



Osuuskunnan työelämäpalvelut

Yleistä

Työelämän ongelmiin suuntautuvaa toimintaa on linjattu vuoden 2005 aikana uudelleen. Keskeisiä muutoksia ovat työyhteisöihin painottuvan toiminnan kasvu ja yksittäisiin työntekijöihin painottuvan konsultaatiotoiminnan vähentäminen.

Osuuskunta käynnisti syksyllä 2005 työhyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen liittyvän kehittämisyhteistyön Valtionkonttorin ja useiden valtion yksiköiden kanssa. Yhteistyö myös muiden organisaatioiden kanssa (yksityiset yritykset, järjestöt, kunnallinen sektori) on kasvussa.

Lähestymistapa

Työelämän haasteisiin ja ongelmiin liittyvä asiakastyö, työnohjaus, valmennus ja koulutus on tulevaisuuden mahdollisuuksiin keskittyvää, räätälöityä ja maalaisjärkistä ja se pohjautuu asiakkaiden asettamiin tavoitteisiin. Asiakkaiden aiemmat kokemukset ja heidän käsityksensä lupaavista toimintatavoista otetaan vakavasti.

Työnohjaajat, valmentajat, kouluttajat ja konsultit toimivat asiakkaan tai työyhteisön omille lähtökohdille ja päämäärille rakentuvien hyvinvointi- ja kehitysprojektien tukijoina sekä uusien näkökulmien avaajina ja testaajina. Erityistä huomiota kiinnitetään hienotunteisuuteen ja leimaavuuden välttämiseen.

Työhyvinvointiin ja työn kehittämiseen liittyviä haasteita

Osuuskunta Toivon työelämähankkeiden lähtökohtana on, että johtamistavalla, työilmapiirillä ja työyhteisökulttuurilla on ratkaiseva merkitys työhyvinvoinnin ja toiminnan tuloksellisuuden kannalta. Monet työhyvinvointiongelmat liittyvät siihen, että johtamisen menetelmät ja organisaation toimintatavat eivät ole sopusoinnussa pitkälle koulutetun työvoiman ajattelun, tarpeiden ja työn muuttuneiden haasteiden kanssa.

Suomi on yhä vahvemmin tietoyhteiskunta. Innovaatiohakuisen ja voimakkaasti vuorovaikutuksellisen asiantuntijatyön yleistyminen nostaa johdon ja työntekijäkunnan hyvinvoinnin ja motivaation tärkeään asemaan. Kehitys synnyttää tarpeen innovaatio- ja hyvinvointijohtamisen menetelmien sekä uudentyyppisten palvelujen kehittämiseen.

Luottamuksellisuus

Pelisäännöistä ja luottamuksellisuutta koskevista periaatteista sovitaan jokaisen osallistujan ja ryhmän kohdalla erikseen. Peruslähtökohtana on, että kaikki keskusteluissa esiin tulevat asiat, joiden julkisuudesta ei erikseen sovita, ovat luottamuksellisia.

Keskeiset työntekijät

Osuuskunta Toivon työntekijöiden työkokemus on kertynyt useista kymmenistä
sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan asiakastyöhön sekä sen tutkimiseen ja
kehittämiseen liittyvistä organisaatioista. Joukkoon kuuluu sekä julkisen sektorin
organisaatioita, järjestöjä että yksityisiä yrityksiä.

Työelämän ongelmiin liittyvän asiakastyön ja kehittämistoiminnan kannalta keskeiset työntekijät ovat:

- LT, psykiatri Eero, Riikonen

- LL, lastenpsykiatri Sara Vataja

- Sosiaaliohjaaja/nuoriso-ohjaaja Heli Koivuniemi

- YTM, tutkija Mikko Makkonen

- Sosiaalityöntekijä Timo Rytkönen

- Psykologi Sirpa Heikkola

- Psykologi Krisse Lipponen

Tuoreessa osuuskunnan työntekijöiden (yli 50) osaamista ja koulutusta koskevassa selvityksessä kävi ilmi, että heillä on erittäin runsaasti täydentävää koulutusta, erityisesti kriisi-, perheterapia-, lyhytterapia ja ryhmäterapiakoulutusta. Asiakastyötä ja työnohjausta tekevien työntekijöiden keskimääräinen työkokemus on noin 20 vuotta, lyhimmillään runsaat kymmenen vuotta. Suurella osalla työntekijöistä on myös laaja kokemus lyhyt- ja perheterapiaan sekä työhyvinvointiin liittyvästä koulutustyöstä.

Yhteystiedot

Lisätietoja antavat tarvittaessa:

- Eero Riikonen, 040-5063841, eero.riikonen@oktoivo.fi

- Sara Vataja, 0400-783509, sara.vataja@oktoivo.fi

Osuuskunta järjestää mielellään toiminnastaan kiinnostuneille tahoille vierailuja ja
erilaisia tietoiskuja.

Työelämän konsultaatiokeskus

Huom!

Neuvottelemme parhaillaan Kelan kanssa mahdollisuudesta ottaa uusia asiakkaita vielä vuoden 2006 alkupuoliskon aikana. Asia ratkennee helmikuun alkupuolella. Vuoden 2005 aikana aloittaneiden asiakkaiden käynnit jatkuvat sovitusti

Lähtökohdat

Konsultaatiokeskus on Kelan rahoittama, määräaikainen (2001-2005 ) kuntoutuskokeilu. Sen tavoitteena on uusien toimintatapojen kehittäminen työhön liittyvistä psyykkisistä ongelmista kärsivien henkilöiden auttamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään työssä jaksamiseen, perheen ja työn yhteensovittamiseen sekä työ- ja opiskelumotivaatioon.

Toiminta pohjaa asiakkaiden omille tavoitteille sekä asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisesti tekemille suunnitelmille.

Käynnit ovat asiakkaille maksuttomia. Käyntien korvaaminen edellyttää kuntoutushakemuksen täyttämistä ja sen pohjalta tehtävää Kelan kuntoutuspäätöstä. Tarvittaessa myös matkakustannuksia voi anoa korvattavaksi Kelalta.

Lisätietoa asiakkaille ja lähettäjille

Kuka voi olla asiakas?

Konsultaatiokeskuksen asiakkaiksi voivat hakeutua 16-65-vuotiaat henkilöt, joilla on merkittäviä työ- tai toimintakykyä vähentäviä tai uhkaavia työhön tai opiskeluun liittyviä psyykkisiä/psykososiaalisia ongelmia. Asiakkaiden tulee asua Kelan Etelä-Suomen vakuutusalueella.

Konsultaatiokeskus on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka kärsivät

  • työssä jaksamiseen ja työpaikan ihmissuhteisiin liittyvistä oireista ja ongelmista, joita voivat olla esimerkiksi uupumus, masennus, ahdistuneisuus, unihäiriöt, työkyvyn aleneminen, keskittymiskyvyn lasku (kyseeseen tulevat myös opiskeluun liittyvät väsymis- ja uupumisoireet)
  • psyykkisistä ongelmista tai ihmissuhdevaikeuksista, jotka liittyvät työelämän ja perheen yhteensovittamiseen
  • työhön tai opiskeluun liittyvistä, huomattavista motivaatio-ongelmista

Myös muuntyyppiset työhön ja opiskeluun liittyvät ongelmat voivat olla lähettämisen aiheena. Tällöin on kuitenkin syytä neuvotella Konsultaatiokeskuksen työntekijöiden kanssa ennen lausunnon kirjoittamista.

Miten konsultaatiokeskukseen hakeudutaan?

Konsultaatiokeskuksen asiakkuuden edellytyksenä on

  • lääkärinlausunto, joka tehdään mieluiten SVB1-lomakkeelle (lausunto on samalla lähete!)
  • asiakkaan itse täyttämä kuntoutushakemus, joka tehdään Kelan kuntoutushakemuslomakkeelle (Ku 102). Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan paikallistoimistoista ja verkkosivuilta (www.kela.fi).

Sekä lääkärinlausunto että kuntoutushakemus toimitetaan Kelan toimistoon. Asian käsittely alkaa käytännössä vasta kun molemmat ovat saapuneet.

Huom! Konsultaatiokeskukseen voi erityistapauksissa hakeutua myös suoraan. Tällöin otetaan yhteyttä keskuksen työntekijöihin, jotka auttavat lääkärinlausunnon hankkimisessa.

Miten konsultaatiokeskus toimii?

Konsultaatiokeskuksen yleisin toimintamuoto on yksilökeskustelu. Keskuksen toimintaideologia on voimavarasuuntautunut. Ensimmäinen käynti on luonteeltaan tiedotuksellinen ja orientoiva. Käyntien ja muiden tapahtumien määrä voi vaihdella huomattavastikin. Käyntien maksimimäärä on 20 yksilö- tai ryhmäkäyntiä asiakasta kohden. Yksilökäyntien keskimääräinen kesto on 60-90 min.

Yksilökeskusteluja voivat asiakkaiden ja henkilökunnan yhdessä tekemän suunnitelman ja asiakkaan tarpeiden ja toiveiden perusteella täydentää muun muassa

  • opintopiirityyppiset, työhyvinvointiin liittyvät keskusteluryhmät luennoitsijoineen
  • toiminnalliset ryhmät
  • asiakkaiden toivomuksesta toteutettavat neuvottelut työpaikan, perheen tai muun ryhmän tai verkoston kanssa (puoliso, työtoverit, ystävät, jne.)
Työntekijät

Kuntoutuskokeilun vastuuhenkilöinä toimivat psykiatrian erikoislääkäri, LT Eero Riikonen ja YTM Mikko Makkonen. Työryhmän jäseninä työskentelee psykiatreja, lääkäreitä, psykologeja, perheterapeutteja sekä muita alan ammattilaisia. Työntekijöillä on laaja kokemus lyhytterapiatyyppisestä toiminnasta ja työelämään liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisemisesta.

Yhteydenotot

Työelämän konsultaatiokeskus
Paasivuorenkatu 5 A
6. kerros
00530 Helsinki
Puhelin (09) 6866 7424

Sähköposti

Helena Korpela, koordinaattori
helena.korpela@oktoivo.fi

Eero Riikonen, tutkimusjohtaja, LT, psykiatri
eero.riikonen@oktoivo.fi



Työelämän konsultaatiokeskukseen ohjaaminen (ohjeita asiakkaille ja lähettäjille)

Ohjeita hakemuksen ja lausunnon täyttämiseen

Kokeiluhankkeen tunniste Kelan tietojärjestelmissä on "KOVOI". Tunniste auttaa Kelan työntekijöitä tarvittavien tietojen etsimisessä.

Epäselvissä tapauksissa lääkärin on hyvä ottaa Konsultaatiokeskukseen yhteyttä myös puhelimitse ennen lausunnon kirjoittamista.

Asiakas pääsee ensimmäiselle käynnille nopeimmin kun yksi lääkärinlausuntokopio toimitetaan Kelan toimiston ohella myös Työelämän konsultaatiokeskukseen (kts. alla oleva osoite). Konsultaatiokeskus voi silloin sopia ensimmäisen, tutustumisluonteisen käynnin jo kuntoutuspäätöstä odotettaessa. Muussa tapauksessa henkilökunta ottaa yhteyttä asiakkaaseen vasta kuntoutuspäätöksen saavuttua.

Lääkärinlausunnon tulisi henkilö- ja yhteystietojen lisäksi kattaa ainakin seuraavat asiat:
  • asiakkaan oma näkemys ongelmien luonteesta ja niiden lievittämis- ja ratkaisumahdollisuuksista (erittäin tärkeä!)
  • lähettämisdiagnoosi (ICD)
  • työhön/työelämään/opiskeluun liittyvien ongelmien kuvaus
  • kuvaus aiemmista yrityksistä tilanteen helpottamiseksi (asiakkaan toiminta, terapiat, lääkitykset, työpaikkakeskustelut, konsultaatiot jne.)
  • terveydentila
  • mahdollinen lääkitys
  • selkeästi perusteltu suositus kuntoutukseen Työelämän ongelmien konsultaatiokeskuksessa (erittäin tärkeä!)
  • mielellään myös asiakkaan oma arvio työhön, perheeseen ja muihin ihmissuhteisiin sisältyvistä voimavaroista
Kuntoutushakemuksen täyttäminen

Kuntoutushakemusta täytettäessä kannatta kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

  • Asiakkaan tulee merkitä kuntoutushakemuksen kohtaan 4 diagnoosi lääkärinlausunnosta. Ellei diagnoosi ole asiakkaan tiedossa, hän voi myös käyttää ilmaisua "kts. lääkärinlausunto".
  • Kuntoutushakemuksen kohtaan 8 tulee kirjoittaa seuraavat virkkeet: "Voimavarasuuntautunut ja osin toiminnallinen kuntoutus Osuuskunta Toivon Työelämän konsultaatiokeskuksessa. Käyntejä voi olla enintään 20".
  • Asian käsittely Kelassa kestää käytännössä useita viikkoja, usein runsaan kuukauden. Käsittely on yksinkertaisinta jos sekä kuntoutushakemus että lääkärinlausunto saapuvat samanaikaisesti. Siksi on usein viisainta, että lääkäri lähettää lausunnon asiakkaan kotiosoitteeseen. Asiakas toimittaa sitten molemmat lomakkeet Kelaan.

Nuorten avokuntoutuskurssit

Näe mahdollisuutesi on Osuuskunta Toivon järjestämä toiminnallinen avokuntoutuskurssi 15 - 25 vuotiaille nuorille. Tämä palvelu ja tukimuoto pyrkii helpottamaan psykososiaalisesti ongelmallisten nuorten tilannetta ja täydentää muita hoitomuotoja.

Tulevat Näe Mahdollisuutesi - avokuntoutuskurssit:

Kurssi nr 14472 (Helsinki)
30.01.2006 - 31.03.2006, 26.4.2006
Kurssi nr 15745 (Oulu)
27.02.2006 - 03.05.2006, 01.06.2006
Kurssi nr 15749 (Kotka)
27.02.2006 - 03.05.2006, 01.06.2006


Jos olet lähettämässä hakemustasi Kelaan, niin ilmoittaisitko ystävällisesti myös meille asiasta. Kiitos!

Muita kursseja

Lisäksi järjestämme koululuokille ja muille yhteisöille toiminnallisia leirejä, leirikouluja tai koulutuspäiviä tilauksesta. Soita tai faksaa toimistoomme ja pyydä tarjousta!

Nuorten kuntotuskursseille hakeutuminen

Miten kurssille pääsee?

Lähettävänä tahona voi toimia kuka tahansa nuorten kanssa työskentelevä ammattilainen tai nuorten perheenjäsen, ystävä, tuttava, kaveri. Ohjautuminen kurssille on yksinkertaista.

Nuori tarvitsee lääkärin B-lausunnon, joka liitetään KELAn kuntoutusanomukseen (KU102 ja KU104). KELAn päätöksen jälkeen nuoren on mahdollista osallistua seuraavalle kurssille. Toivottavaa on, että lähettäjä ottaisi yhteyttä kurssin järjestäjään Osuuskunta Toivoon (Heli Koivuniemi, 09 6866 7426).

Julkaisuja

Osuuskunta Toivon henkilökunta on julkaissut runsaasti toiminta-alueeseensa liittyvää kirjallisuutta. Alla joukko viime vuosina ilmestyneitä akateemisia julkaisuja.

Artikkeleita:

Riikonen E, Mattila A (1994) Ovatko psykiatriset ongelmamallit ja luokitukset masentavia? Duodecim, 3:347-359.

Riikonen E (1998a) Inspiring dialogues and relational responsibility. In K Gergen ja S McNamee (eds.) Relational Responsibility. Resources for Sustainable Dialogue, 139-149. London: Sage.

Riikonen E (1998b) Resource-oriented psychiatric interviewing. In A Mattila (ed.) Voimavarat, ratkaisut, tarinat, 15-30. Kuntoutussäätiö. Työselosteita 16.

Riikonen E, Vataja S and Makkonen M (1998) Kuntoutus ja arkielämän taide: kertomuksellinen ajattelu, vakava leikki, ja poeettiset asiakastyön mallit. In V Hänninen et al. (eds.) Kunnon Tarinoita – Tarinallinen näkökulma kuntoutukseen, 126-139. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 58.

Riikonen E, Vataja S (1998) Can (and should) we know when and where psychotherapy takes place? In I Parker (ed.) Deconstructing psychotherapy, 175-187. London: Sage Publications.

Riikonen E, Vataja, S (1999) Voimavarasuuntautuneet neuvonta- ohjaus- ja terapiamuodot. In J Lönnqvist et al. (eds.) Psykiatria, 667-674. Helsinki: Duodecim.

Riikonen E (2001) Henkinen hyvinvointi, voimanlähteet, kuntoutuminen. In T Kallanranta et al. (eds.) Kuntoutus, 86-93. Helsinki: Duodecim.

Riikonen E, Järvikoski, Aila (2001) Mielenterveysongelmat. Teoksessa T Kallanranta et al. (eds.) Kuntoutus, 162-172. Helsinki: Duodecim.

Riikonen E, Makkonen M (2005) Hyvinvointi ja runsauden kieli. In E Saarinen and RP Hämäläinen (eds.) Systeemiäly 2005, Helsinki University of Technology, Systems Analysis Laboratory, Research Reports B25, May 2005.

Kirjoja:

Riikonen E (1992) Ongelmakielestä kompetenssikieleen. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 32. (väitöskirja)

Lehtinen V, Riikonen E, Lahtinen E (1997) Promotion of mental health on the European Agenda. Helsinki: Stakes

Riikonen E, Smith G M (1997) Re-Imagining therapy. London: Sage Publications. (In Finnish (1998) Inspiraatio ja asiakastyö. Tampere: Vastapaino).

Lahtinen E, Lehtinen V, Riikonen E ja Ahonen J (eds..) (1999) Framework for promoting mental health in Europe. Helsinki: Stakes.

Riikonen E, Makkonen M and Vilkkumaa I (2002) Hullun työn tauti. Tampere: Vastapaino

Riikonen E, Makkonen M and Smith G M (2004) Menestyjäluuseri: Runsaan elämän jäljillä. Helsinki: Kuntoutussäätiö.